tiistaina, toukokuuta 04, 2004

Sateessa

Sellainen tiistaiaamupäivä, kun harmaa taivas vihmoo hiljakseen kylmää vettä.

Punatiiliset korttelit nousevat ympärillä. Ison kadun liikenne kuuluu sateen läpi ihan vaimeana ja autoja tuntuu kulkevan tavallista vähemmän.

Sadetakkinen lapsi seisoo liikkumatta puiston märässä hiekassa ja tuijottaa alaviistoon ei mitään. Keltaista pikkulapiota pitelevä käsi roikkuu sivulla. Vesinoro valuu sinisestä hupusta olkapäälle.

Sellaisena tiistaiaamupäivänä tuntuu, että aika kompastelee nykien. Huomaisiko mistään, jos se pysähtyisi välillä kokonaan?