Loikkasin puoli metriä ilmaan, kun takanani räpsähti. Yön hiljaisuudessa se kuulosti tykinlaukaukselta.

- Älä hermostu, Borgman virnisti.- Ne ovat vain lihansyöjätorakoita. Puolimetrisiä ja asuvat näissä palmuissa, mutta puistoon sammuneet juopot pitävät ne pirulaiset yleensä kylläisinä.

- Mi-mistä tiedän, ovatko ne tänään kylläisiä, mutisin silmät suurina.

Ääneni kuului juuri ja juuri hernesirkkojen sirityksen yli.

- Et mistään. Miksi luulet minun kantavan liekinheitintä, Borgman sanoi ilman hymyä.

Ero

Kirkko:

Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako. Voi teitä ihmisen lapsia, jotka ette kyenneet kirkkoisien asettamaa ihannetta elämään. Voi teitä vähäuskoisia, jotka noin helposti annatte periksi ja rikotte lapseltanne ehjän kodin. Paljon kovempiakin sanoja minä tahtoisin teille onnettomille sanoa, mutta se ei ole meidän uskontokunnassamme tapana. Siispä tyydyn sanomaan: olkaa ensi kerralla viisaammat, te kurjat.

Valtio:

Minna ja Mikko ovat tehneet avioerohakemuksen ja uudistaneet sen lain määräämän kuuden (6) kuukauden harkinta-ajan kuluttua umpeen. Niinpä tuomitsen Minnan ja Mikon avioeroon. Minnan ja Mikon alaikäisen lapsen Miisan määrään Minnan huollettavaksi ja Mikon määrään maksamaan Minnalle Miisasta elatusapuna kaksisataa (200) euroa kuukaudessa kunnes tyttö täyttää kahdeksantoista (18) vuotta tai muutoin kykenee itse itsensä elättämään.
Sen kummempaa ei ole minun asiani sanoa, sillä minä en ole moraalinvartija enkä kansalaisten kaitsija. Minun työtäni on hoitaa välttämättömät hallintotoimet ja turvata sujuvan vaihdannan sekä tehokkaan tuotantoelämän tarpeet.

Minna:

Kun tapasimme, olit niin ihana ja minä hullu luulin tekeväni sinusta vieläkin ihanamman. Mutta et sinä minusta jaksanut välittää. Päivät pitkät viivyit töissä ja illalla lähdit pelaamaan palloa. Yömyöhällä kotiin ehtiessäsi et halunnut minua pitää hyvänä vaan käänsit selkäsi ja nukuit kuorsaten. Minä haluan olla rakastettu ja haluttu, mutta et sinä minua rakastanut etkä halunnut. Ennen pitkää olisin etsinyt hellyyteni jonkun muun sylistä. Sinulla varmaan joku muu olikin, kun et minua kerran halunnut.

Mikko:

Eipä ollut ketään toista, vaikka houkutus välillä mieleen juolahtikin. Mutta en minä vierasta panopuuta etsinyt. Puhekumppania ja kuuntelijaa minä olisin kaivannut. Naista, joka olisi sanoistani kiinnostunut eikä ivailisi ja pistelisi. Sellainen sinä olit joskus, mutta nyt näet minussa vain moitittavaa ja pilkattavaa. Mieluummin olen yksin kuin kuuntelen jatkuvaa helvetin nalkutusta. Ja on kai sitä perheen elettävä. Pitkiä olivat päivät, mutta teidän vuoksennehan minä töitä tein. Ei olisi kuule ilman rahaa ostettu pinnasänkyä, ei isompaa asuntoa, ei autoa.

Miisa:

Jenni sanoi että sen faija asuu eri paikassa ja se antaa aina rahaa kun sinne menee käymään. Ja vie Mäkkiin. Mutta silti musta on tosi tylsää että te ette enää tykkää. Musta oli kivaa ku me mentiin yhessä johonkin ja isä hymyili ja silitti äidin päätä ja äiti nauro ja näytti iloselta. Tai ku oltiin saunan jälkeen vaan kotona ja me odotettiin äidin kanssa pöydässä kun isä paisto lättyjä ja heitti niitä ilmaan.

Lähtö

Koodikirja vapisi käsissäni, kun tulkitsin viestin uudelleen.
Sen sisältö ei muuttunut.

from: homer
to: geezer

reason to believe your have been compromised repeat compromised immediately follow procedure red repeat procedure red rendezvous with sub at 0400 hours tomorrow at grid 1354, 5671 contact through reserve frequency

Rutistin paperin tolloksi ja pudotin sen pesualtaaseen.

Nyt piti rauhoittua ja ajatella selkeästi.

Vedin matkalaukkuni esiin sängyn alta ja aloin heitellä siihen vaatteita. Ensin pitäisi hävittää koodikirja ja viikon muistiinpanot.

Radion olin jo purkanut osiin kuten aina yhteyden jälkeen. Ne pitäisi pimeän tultua heitellä eri kohdissa Thamesiin.

Poltin paperit messinkisessä pesualtaassa ja huuhtelin tuhkan huolellisesti viemäriin. Niitä ei lukisi enää kukaan.

Hetken päästä kaikki oli pakattuna ja laitoin teekattilan tulelle. Juna Brightoniin lähtisi vasta yhdeltätoista.

Samassa oveen koputettiin.
- Onko kaikki hyvin, sir? Täällä on poliisi!

Poliisi! Nyt jo! Avasin ikkunan ja kiipesin ikkunalaudalle. Loikkasin kohti naapurin parveketta.
---
Poliisikersantti tutki muistikirjaansa ja kääntyi trenssiin pukeutuneen pitkän miehen puoleen.
- Konstaapeli Green osui paikalle oikeastaan sattumalta, sir. Vuokraemäntä kertoi haistaneensa palaneen käryä ja Green päätti varmistaa, ettei vuokralaisen huoneessa ole syttynyt tulipaloa. Ovea ei avattu, mutta sisältä kuului ääniä, joten hän päätti murtaa oven. Ikkuna oli auki, ja Green katsoi ulos nähden ruumiin maassa heti. Huomasin radion osat heti saapuessani ja päätin ilmoittaa välittömästi teille.
- Hyvin toimittu, kersantti, pitkä mies sanoi ja katsoi huovalla peitettyä hahmoa.
- Suuntimisryhmämme oli paikantanut lähetykset näille kulmille, mutta emme vielä tienneet tarkkaa paikkaa. Sääli, että hänen otteensa lipesi. Meillä olisi ollut paljon kysyttävää.

Kuinka paljon maailmassa on sellaista, mille ei ole sanoja?

Hiusristikossa

Korkealla tuuheiden kuusten varjossa
kiinnitän kaukoputkeni kolmijalkaan ja
tarkennan huolella
kaksitoistakertainen suurennus riittää

Kaukana vanavedessä
nousen periskooppisyvyyteen ja tähystän
lippa takana ja toinen silmä suljettuna
partani raapii säätökahvoja
optiikka mittaa etäisyyden maaliin

Talviyön pimeydessä
kahdenkymmenentuhannen jalan korkeudessa
lautasantenni pyörii moottorieni jyminässä
tutkan kuvaputkella valopiste

Maanalaisessa komentokeskuksessani
univormupukuisten ympäröimällä pöydällä
mustavalkoisesta satelliittikuvasta
tarkastelen yksityiskohtia

En minä sinua sen lähemmäs uskalla